Valitse kieli
Yleistä
Kulta ei hapetu, ja sen takia se nykyään sopiikin eri tarkoituksiin; tietokoneiden piireihin sekä erilaisiin pinnotteisiin.
Kulta on hyvin pehmeää, ja sen takia sitä seostetaan eli sekoitetaan eri metallieihin, jotta kultaa voidaan käyttää koruina. Kuitenkin kultaseoksista valmistettu koru voi hapettua ajan saatossa.
Leimat
Suomessa leimattavat pitoisuudet määräytyvät promillen mukaan, eli kuinka paljon kultaa on seoksessa. Karaatit (kt) on vanha painomitta, ja leimausta ei enää tehdä karaatin mukaan.
Jos korussa on 750 leima, korussa on 750‰ (promillea) puhdasta kultaa.
Karaatit/promille
9k / 375 | 14k / 585 | 18k / 750 | 22k / 916 | 24k / 999
Puhdistus
Pese koru lämpimällä vedellä astianpesuaineen kanssa. Käytä apunasi pehmeää harjaa.
Pesun jälkeen kuivaa koru varovaisesti ja huolellisesti puhtaaseen, nukkaamattomaan pehmeään liinaan. Jos käytät kiillotusliinaa, varmista myyjältä, että liina sopii kultakorujen puhdistukseen.
Kulta hapettuu harvoin, mutta ihon oma ph-arvo voi edesauttaa kullan hapettumista. Hapettumista voi estää, kun ottaa korut pois esim. siivotessa
Säilytys
Koru säilytetään erillään muista koruista, jotta se ei naarmuunnu.
Korun voi laittaa omaan, alkuperäiseen rasiaan tai muuhun puhtaaseen rasiaan, tai kääri koru nukkaamattomaan, puhtaaseen liinaan, ja laita koru ilmatiiviiseen pussiin.
Kultakorut kannattaa ottaa aina pois, kun käyt uimassa, varsinkin uimahalleissa; veteen lisätty kloori voi vaikuttaa korun kuntoon ja väriin.
Keltakulta
Yleensä keltakulta seostetaan kuparilla ja hopealla, ja yleisin Suomessa käytettävä seos on joko 750 tai 585.
Alle 585 promillen sekoitukset saattavat tummua käytössä suuremman kuparipitoisuuden takia.
Koska kulta on luonnostaan pehmeää, voi se altistua naarmuille ja kolhuille, siksi olisi hyvä käyttää korua kultasepällä vuoden välein.
Valkokulta
Ennen valkokultaseoksissa käytettiin nikkeliä, jotta saatiin puhdas, valkoinen väri. Nykyään palladiumia käytetään valkokultaisten korujen seoksena.
Valkokulta on seoksesta riippuen kestävämpää kuin keltakulta, ja se sopii kivi-istutuksiin mainiosti. Valkokulta yleensä rodinoidaan, sillä kullan ominaisväri kuultaa valkokullasta, jos sitä ei ole rodinoitu.
Ruusukulta
Ruusukulta eli punakulta saadaan aikaiseksi seostamalla kuparia mukaan kultaan. Ruusukulta on hyvin kestävää kuparin ansiosta, ja kestää hyvin päivittäistä käyttöä.
Korun punaisuus määräytyy käytetyn kuparimäärän mukaan; pitoisuudeltaan 585 oleva koru on punaisempi kuin 750 ruusukulta. Ruusukullassa usein käytetään myös 375 pitoisuutta.
Työstö
Sulatus
Kultaiset korut ja esineet on mahdollista kierrättää sulattamalla korut ja valmistamalla niistä uusia koruja.
Kivenistutus
Varsinkin 750 promillen (18kt) kultaan on hyvä istuttaa kivet, sillä kulta on sitkeää ja muotoutuu kiven muotoihin paremmin. 585 (14kt) kulta voi taas istuttaessa muuttua helposti kovaksi, jolloin istuttaminen vaikeutuu.
Herkät kivet (mm. smaragdi, turmaliini) voi istuttaa hienokultaan.
Alkuaine: AU
Sulamispiste: 1 064 °C
Ominaispaino: 19,3 g/cm³
Väri: Keltainen